Miksi niin moni ajautuu esihenkilöksi – ja miksi se ei riitä.

Olet tehnyt työsi vuosia tunnollisesti. Olet alasi asiantuntija ja tiimisi luottaa sinuun. Kun esihenkilön paikka vapautuu, sinulta kysytään, haluatko ottaa sen vastaan.

Tuntuu imartelevalta – ja vähän velvoittavaltakin. Kieltäytyisitkö, kun muut uskovat sinuun?

Sanot kyllä. Ja yhtäkkiä olet esihenkilö.

Mutta muutaman vuoden kuluttua huomaat miettiväsi: ”Miten minä oikein päädyin tähän? Eihän tämä tunnu omalta.”

Tämä ei ole harvinainen tarina. Tämä on esihenkilötyön arkea yllättävän monessa organisaatiossa.

Johtaminen ei synny pätevyydestä – vaan valinnasta

Usein ajattelemme, että hyvä tekijä on myös hyvä johtaja. Että kun joku hallitsee työnsä yksityiskohtia myöten, hän on luonnollinen valinta esihenkilöksi.

Mutta asiantuntemus ja johtaminen eivät ole sama asia – eivätkä ne kehity automaattisesti rinnakkain.

Hyvä asiantuntija voi olla huono johtaja, jos hän ei koe johtamista merkitykselliseksi. Tai jos hän ei koskaan ole saanut mahdollisuutta valita johtajuutta tietoisesti.

Silti liian moni ajautuu esihenkilöksi, koska ei tohdi kieltäytyä.

”En minä oikeastaan koskaan halunnut johtaa. Se vain tapahtui.”

Johtamismotivaatio ratkaisee enemmän kuin osaaminen

Esihenkilön tehtävä ei ole vain neuvoa, päättää tai raportoida. Esihenkilötyö on ennen kaikkea ihmisten johtamista: kuuntelemista, palautteen antamista, suunnan näyttämistä, vastuun jakamista – ja joskus vaikeita keskusteluja.

Se on esilläoloa, arvostelulle altistumista ja epävarmuuden sietämistä.

Ilman johtamismotivaatiota nämä tehtävät alkavat nopeasti tuntua raskailta. Ne jäävät helposti muiden töiden jalkoihin – eikä vähiten siksi, että moni esihenkilö kokee edelleen olevansa ”omaan työhönsä osallistuva” asiantuntija.

”Tein aina ensin varsinaiset työtehtäväni. Johtaminen jäi siihen, mitä ehdin tehdä kahvikupin ääressä.”

Ei ihme, että tällainen asetelma johtaa tyytymättömyyteen – molemmin puolin. Tiimi kokee, ettei esihenkilö ole läsnä. Esihenkilö kokee, ettei ehdi tehdä työtään kunnolla. Ja pahimmillaan molemmat miettivät, miksi työ ei tunnu enää hyvältä.

Entä jos sinäkin päädyit johtamaan – mutta et koskaan valinnut sitä?

Johtajuus on henkilökohtainen valinta. Se vaatii halua kehittyä ihmisenä ja ihmisten johtajana. Se vaatii rohkeutta ottaa tilaa – ja olla välillä epämukavuusalueella. On eri asia tulla nimetyksi esihenkilöksi kuin todella valita johtajuus.

Kysymykseni sinulle:

• Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, miksi johdat?
• Miltä tuntuisi sanoa ääneen, jos tämä rooli ei olekaan se, jonka haluat pitää?
• Mitä jos johtaminen ei olekaan sinun ydinvahvuutesi – eikä sen tarvitse olla?

Johtajuus ei ole ainoa suunta uralla

Ajattelen, että meidän on uskallettava kysyä useammin: onko johtaminen ainoa tapa kehittyä tai edetä?

Moni pätevä, kokenut ja osaava asiantuntija kaipaa ammatillista kasvua – mutta ei silti halua johtaa ihmisiä. Ja silti organisaatioissa urapolku kulkee yhä usein esihenkilöroolin kautta.

Tämä on rakenteellinen vinouma, joka tuottaa meille ajopuuesihenkilöitä: ihmisiä, jotka eivät olisi koskaan halunneet johtaa, mutta joilta silti odotetaan kykyä johtaa, innostaa, vaikuttaa ja kannatella.

Esihenkilö ei tarvitse täydellistä osaamista – mutta hän tarvitsee halua johtaa. Jos se puuttuu, mikään perehdytys ei riitä.

Siksi tarvitaan vaihtoehtoja: vaakasuoria asiantuntijauria, jotka tukevat osaamisen kasvua ja urakehitystä – ilman että se edellyttää esihenkilövastuun ottamista.

Et voi johtaa hyvin, jos et halua johtaa

Johtaminen ei ole aina kiitollinen rooli. Se haastaa, altistaa ja kysyy paljon. Siksi sen on myös annettava jotakin takaisin – sinulle itsellesi.

Jos olet joskus ajautunut esihenkilöksi, pysähdy hetkeksi.

Kysy rehellisesti:

• Onko tämä työ edelleen minun valintani?
• Millä tavalla haluaisin kasvaa johtajana – jos todella haluan?
• Entä jos paras tapa palvella organisaatiota ja itseäni olisikin toisenlainen reitti?

Johtajuuden ei tarvitse olla kaikille. Mutta niille, jotka sen valitsevat, se voi olla yksi työelämän merkityksellisimmistä tehtävistä.

Onko sinun työpaikallasi tilaa valita johtajuus – vai oletko joskus vain ajautunut siihen?

Jatketaan keskustelua kommenteissa tai yksityisviestillä – kuulen mielelläni, miten tämä resonoi. Ja jos haluat selkeyttää omaa johtamispolkuasi tai vahvistaa tiimisi johtajuutta, voin auttaa sinua.

sanna.nurmi@pomoni.fi tai https://pomoni.fi/ota-yhteytta