”Tuula” on kokenut johtaja, joka on tottunut antamaan työlleen paljon sekä energiaa että aikaa. Muutostahti töissä on kuitenkin viime vuosina kiihtynyt kiihtymistään ja viimeisin muutosprojekti tuntui vieneen Tuulan voimat. Hän oli aina ajatellut, että muut stressaavat, kunnes huomasi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa itsekin aidosti stressaantunut. Viime aikoina yöunet olivat muuttuneet katkonaisemmiksi ja valveilla ollessa paikoillaan olo tuntui lähes mahdottomalta.
Tuula kävi luottamuksellisen keskustelun HR-yhteyshenkilönsä kanssa tilanteestaan. Sairauslomalle jäämisestäkin keskusteltiin, mutta Tuula arvioi tilanteensa sellaiseksi, että haluaisi jatkaa edelleen työntekoa. Sen sijaan Tuula toivoi löytävänsä nykyistä toimivampia keinoja oman työhyvinvointinsa turvaamiseksi. HR-yhteyshenkilö ehdotti Tuulalle käytännönläheistä Pomoni Hyvinvointi -palvelua, johon yrityksen oli mahdollista investoida kuusi valmennuskertaa. Tuula voisi rakentaa yhdessä Pomonin kanssa itselleen parhaiten sopivan valmennuskokonaisuuden tarjolla olevista vaihtoehdoista.
Yhteistyö Pomonin kanssa alkoi alkukartoituksella, jonka jälkeen Pomonin palautumisvalmentaja ja Tuula tapasivat ensimmäisen kerran. Yhdessä he kävivät alkukartoitusta läpi ja sen pohjalta Tuula valitsi neljä tapaamista palautumisvalmentajan ja yhden tapaamisen sekä ravinto- että liikuntavalmentajan kanssa.
Palautumisvalmentajan kanssa keskustellessa Tuula syvensi itsetuntemustaan ja työsti kuormitukseen johtaneita ajatus- ja toimintamallejaan. Yöunia Tuula lähti korjaamaan pienillä, mutta tärkeillä arkisilla muutoksilla. Liikuntavalmentajasta Tuula sai seuraa lenkkipolulle. Vaikka Tuula on lenkkeillyt ja käynyt salilla oman personal trainerin ohjauksessa jo vuosia, hän halusi rauhassa keskustella tilanteestaan ulkopuolisen liikuntavalmentajan kanssa. Itse juoksulenkki vaihtuikin Tuulan yllätykseksi palauttavaan kävelyyn ja samalla pohdittiin mielekkäitä vaihtoehtoja suorittavan, kovatahtisen liikunnan tilalle. Työpäiviin Tuula lisäsi pieniä happihyppelyitä ja palauttavia hengittelyhetkiä. Ravintoasiat olivatkin Tuulalla olleet jo melko hyvin hallinnassa pidempään. Stressaantunut keho kaipasi kuitenkin korjausta ruokavalioon ja yhdessä ravintovalmentajan kanssa löydettiin työpäivän aikaista palautumista tukevat ja unta kutsuvat pienet, mutta sitäkin tärkeämmät muutokset.
Tuulan valmennus kesti 6 kertaa (á 90 min.) ja tapaamiset olivat kahden viikon välein. Näin Tuulalle jäi aikaa sisäistää käymiään keskusteluja, tehdä muutamia pohdintatehtäviä ja ottaa hiljalleen käyttöön pieniä arjen hyvinvointia tukevia muutoksia.