Johtaja – näin käyt keskusteluja, jotka vievät eteenpäin

Edellisessä blogissa (”Johtajan vuorovaikutustaidot” , jonka pääset lukemaan täältä) käsittelin kuuntelun ja puhumisen taitoja johtajan ja esihenkilön arjessa. Nyt syvennyn kahteen taitoon, jotka voivat olla ratkaisevia juuri niissä haastavissa hetkissä, kun keskustelu vaatii viisautta ja kärsivällisyyttä: oman mielen säätelyyn ja vastavuoroisen keskusteluyhteyden rakentamiseen.

Oman mielen säätely – johtajan tärkeä työkalu

Johtajana impulssien säätely on taito, joka voi tehdä kohtaamisistasi entistä rakentavampia ja inhimillisempiä. Kun hallitset omia reaktioitasi, voit pysähtyä paremmin hetkessä ja valita toimintasi tietoisesti – myös silloin, kun paine kasvaa. Tämä luo arvostavaa ja luottamusta herättävää vuorovaikutusta ja auttaa sinua kokemaan hallinnan tunnetta haastavissakin tilanteissa.

Näin kehität impulssien säätelyä

• Tunnista laukaisijat: Pysähdy miettimään, millaiset tilanteet tai tunteet herättävät sinussa voimakkaita reaktioita. Kun tiedostat nämä etukäteen, olet paremmin varautunut kohtaamaan ne tietoisemmin.
• Hengitä syvään: Vaikka syvään hengittäminen on yksinkertainen keino, se on yllättävän tehokas tapa rauhoittaa sekä mieltä että kehoa. Kun tunnet impulssin nousevan, ota muutama syvä hengenveto ja anna itsellesi pieni tauko ennen reagoimista.
• Harjoita mindfulnessia: Mindfulness-harjoitukset, kuten meditaatio, voivat auttaa sinua pysymään läsnä hetkessä ja vähentämään impulsiivisia reaktioita.

Pohdi ennen toimintaa: Kysy itseltäsi: ”Mikä auttaisi minua pitämään keskustelun rakentavana?”. Jo pieni hetken tauko voi auttaa sinua valitsemaan reaktiosi viisaammin.

Mielenhallinta ja neurotiede – mitä tutkimus sanoo?

Impulssien hallinnan taustalla on neurotieteelle tuttu tekijä: prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa päätöksenteosta ja itsehillinnästä. Tutkimusten mukaan mindfulness-harjoitukset voivat vahvistaa tämän aivoalueen toimintaa ja parantaa kykyä hallita impulsiivisia reaktioita. Tietoisuus omasta mielentilasta voi olla sinulle kuin työväline, joka auttaa pysymään rauhallisena silloinkin, kun paine kasvaa. (Tang, Y. Y., Hölzel, B. K., & Posner, M. I., 2015)

Vastavuoroisen keskustelun rakentaminen – yhteys syntyy jakamalla

Hyvä keskustelu ei ole vain sanojen vaihtoa, vaan arvokasta vuorovaikutusta, joka luo molemminpuolista arvostusta ja yhteistyötä. Mitä enemmän keskusteluun osallistuvat kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitä vahvempi yhteys ja luottamus syntyy. Vastavuoroisuus on taito, jonka voit tietoisesti tuoda osaksi keskustelutyyliäsi johtajana ja esihenkilönä.

Näin luot keskusteluun vastavuoroisuutta

• Kysy avoimia kysymyksiä: Avoimet kysymykset rohkaisevat toista osapuolta jakamaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Kokeile kysyä esimerkiksi: “Mitä mieltä olet tästä?” tai “Miten sinä näet tämän tilanteen?”.
• Kuuntele aktiivisesti: Näytä, että olet aidosti kiinnostunut toisen osapuolen näkemyksistä. Nyökkää, tee muistiinpanoja ja toista kuulemasi omin sanoin – nämä kaikki auttavat varmistamaan, että olet ymmärtänyt viestin.
• Jaa omia kokemuksia: Vastavuoroisuus syntyy myös siitä, että jaat omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi – liityt toisen puheeseen. Tämä tuo keskusteluun tasapainoa ja osoittaa, että arvostat toisen osapuolen panosta.
• Rakenna yhteistä ymmärrystä: Etsi yhteisiä näkökulmia ja ratkaisuja. Tämä ei tarkoita, että sinun täytyisi aina olla samaa mieltä, mutta yhteisen ymmärryksen rakentaminen luo pohjaa tulevalle yhteistyölle.

Oma suosikkini ovat avoimet kysymykset. On aina yhtä mielenkiintoista kuunnella, kuinka ihmisten ajatukset kulkevat ja mihin näkökulmiin he päätyvät. Avoimet kysymykset tarjoavat usein paljon enemmän tietoa, kuin mitä voisi aluksi kuvitella.

Mistä vastavuoroisuus syntyy?

Sosiaalisen vaihdon teoria (Social Exchange Theory) antaa tieteellisen pohjan vastavuoroisuuden merkitykselle ihmissuhteissa. Teorian mukaan ihmiset pyrkivät maksimoimaan vuorovaikutuksessa saamansa hyödyt ja minimoimaan haitat. Kun keskustelusta syntyy vastavuoroisuutta, myös luottamus ja sitoutuminen vahvistuvat, koska molemmat osapuolet tuntevat saavansa siitä jotain arvokasta (Blau, P. M., 1964).

Tämä vastavuoroisuuden tunne ei kuitenkaan perustu vain tasavertaiseen hyötyjen vaihtoon, vaan siihen, että molemmat osapuolet kokevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi. Sinulle johtajana tämä on erityisen merkittävää: kun ihmiset kokevat, että heidän ajatuksensa ja tunteensa otetaan vakavasti, he ovat taipuvaisempia sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja tuomaan esiin omia näkökulmiaan.

Vastavuoroisuus ei siis tarkoita pelkästään resurssien tai tiedon jakamista, vaan se on myös tunnepohjainen kokemus, joka luo pohjaa aidolle yhteistyölle ja innovatiiviselle ajattelulle. 

Johtaja, joka kykenee rakentamaan tämänkaltaisen ilmapiirin, edistää paitsi sujuvampaa vuorovaikutusta, myös pitkän aikavälin luottamusta, jossa uskalletaan tuoda esiin uusia ideoita ja kyseenalaistaa olemassa olevia toimintatapoja ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Tämä syventää oppimista ja vahvistaa tiimihenkeä.

Pääset lukemaan lisää Pomoni Johtamisen palvelusta täältä.

Yhteenveto

Yhteenveto

Johtajana vuorovaikutustaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi, johon kannattaa sitoutua. Kyky säädellä omia impulsseja ja luoda vastavuoroinen keskusteluyhteys ovat taitoja, joiden avulla voit vahvistaa luottamusta ja sitoutumista tiimissäsi.

Mitä mieltä olet näistä näkökulmista? Millaiset keskustelut tuovat sinulle eniten merkitystä johtajana – ja kuinka voit kehittää taitojasi edelleen?

Kuulisin mielelläni myös mielipiteitäsi tähän aiheeseen. Näitä voit laittaa minulle täältä. 

Blogissa käytetyt lähteet:

Rauhala, Ilona: Keskustelun voima. Otava. Helsinki 2020.
Dan Soback: Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Basam Books. 2021.
Tang, Y. Y., Hölzel, B. K., & Posner, M. I. (2015). The neuroscience of mindfulness meditation. Nature Reviews Neuroscience, 16(4), 213-225.
Blau, P. M. (1964). Exchange and Power in Social Life. Wiley.
mielenterveystalo.fi
Microsoft Copilot